torstai 5. maaliskuuta 2009

Vastaanotto vol.1

Menneistä ajoista kerrottakoon kohokohdat. Laskiaissunnuntai meinasi mennä ihan ohi, mutta onneksi tajusimme jossain vaiheessa. Mervi päätti päivän kunniaksi leipoa laskiaispullia ja tarjota ystävilleen suomalaisen elämyksen. Hyvin kävi kauppansa pullat ja tuli hyvä mieli kun ei jäänyt paitsi tästä herkusta. Sattuneesta syystä pulkkamäessä laskeminen jäi väliin.. Seuraavalla viikolla Steve päätti pancake tuesdayn kunniaksi tehdä meille pannukakkuja kanadalaiseen tyyliin vaahterasiirapin ja makkaroide kera. Namnam.



Nyt on aika kirjoitella ensimmäisten Suomi-vieraiden käynnistä. Minna ja Timo siis saapuivat viime perjantaina tänne ja vastaanotto ei mennyt ihan nappiin... Minna ilmoitti saapumisajaksi 18.30 ja jossain vaiheessa päivää Mervi muutti sen mielessään 19.30 ja päätti lähteä Domitillen kanssa juoksulenkille kuuden aikaan. Paluumatkalla tajuntaan iski pelko, että olikohan se edes 19.30 ettei vaan tuntia aikaisemmin. Juoksin kuitenkin kämpän kautta tarkistamaan puhelinta ja saavuin juuri sopivasti paikalle vastaamaan Minnan soittoon. Siellähän he olivat bussiasemalla odottamassa ja hikisenä lähdin juoksemaan semalle tuntien oloni erittäin tyhmäksi.. Noh, ei siinä sitten mitään. Vieraat joutuvat odottamaan vain viitisen minuuttia ja hyvällä huumorintajulla varustettuina vahinko ei ollut suuri. Perjantaina meille saapuivat Domitille ja Therisia ja porukalla lähdimme Roisin Dubhiin tapaamaan Stevenin ja kuuntelemaan ilmaista keikkaa. Tosin bändi aloitti vasta klo. 11 eli kaksi tuntia myöhässä. Vähän aikaa kuunneltuamme päätimme palata vieraiden kanssa kotiin nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan päivän retkeen.

Lauantaina siis lähdimme katsastamaan Cliffs of Moheria ja lähdimme kymmenen aikaan liikenteeseen. Bussimatkalla pysähdyimme useammassakin paikassa ottamassa valokuvia linnoista, kirkoista ja muista tyypillisistä nähtävyyksistä. Itse Cliffseillä olimme puolitoista tuntia ja kävimme katsomassa ensin sisätiloissa olevan esittelyn ja toivoimme, että sade lakkaisi sillä aikaa. No meidän tuurilla keli vain huononi sillä aikaa ja ensin emme nähneet koko kallioita sumun takia..

Onneksi hetken odoteltuamme sade hieman hellitti ja kalliotkin paljastuivat ajan mittaan. Eipä siis ollutkaan hukkareissu. Kalliot olivat kyllä mahtavan näköisiä ja meren pauhina oli voimakasta. Aurinkoisella säällä olisi varmasti vielä vaikuttavampaa.

Paluumatkalla tulimme toista reittiä rannikkoa pitkin ja edellee pysähtelimme ottamaan kuvia kaikenmaailman puroista.. Kaikesta sitä saakin nähtävyyksiä aikaiseksi :) Kotiin päästyämme lähdimme Lidliin ostoksille ja päätimme syödä tortilloja illalliseksi. Kutsuimme myös Domitillen ja Steven ja ilta oli hyvin rattoisa. Lähdimme the Craneen näyttämään irkkumusiikkia huonolla menestyksellä. Paikka oli tupaten täynnä ja kaikenlisäksi olisi pitänyt maksaa kymmenen euroa sisään. Sitten kävimme pari paikkaa läpi yhdessä, mutta kaikkialla oli täyttä.

Sunnuntaina otimme rauhallisesti ja aloitimme runsaalla irlantilaisella aamupalalla, jota Mervi aamulla heräili tekemään. Sää oli vaihteeksi aurinkoinen ja täydellinen rantakävelyä varten. Kävelimme jonkin matkaa Salthilliin päin ja Minna otti paljon valokuvia turistimaiseen tapaan :) Ihan hyvä kun joku muistaa valokuvata, kun itse ei enää hoksaa kameraa mukana kantaa. Paluumatkalla jäimme keskustaan terassille kahvittelemaan ja jatkoimme matkaa yliopistolle.



Illalla Domitille tuli kutsumaan meidät katsomaan elokuvaa. Viltteinemme menimme Domin kylmään asuntoon ja katsoimme komedian Just married. Franc liittyi myös seuraamme. Leffan jälkeen koitimme vielä löytää irkkupubin muusikkoineen, mutta sunnuntai-iltana moni paikka oli kiinni. Päädyimme sitten Kings Headiin istuskelemaan vähäksi aikaa.

Maanantaina olimme lähdössä viemään vieraita bussille, kun Domitille tuli riemukkaana ovellemme ilmoittamaan uudesta mahdollisesta työpaikasta. Kerrankin jotakin onnistaa työpaikan haussa. Tosin tällä hetkellä koulutus on vasta menossa ja huomenna Dom saa tiedon saako työpaikan vai ei. Toiveet ovat korkealla. Joka tapauksessa, jouduimme luopumaan jälleen kerran hyvistä ystävistämme ja lähetimme heidät bussin kyydissä Dubliniin. Lopun päivän vietin Domin ja Francin seurassa etsien Francille työpaikkaa ja elokuvan merkeissä. Kirsi on viettänyt aikansa lähinnä työhakemusten parissa. Nyt vuorossa ovat puhelinsoitot ympäri Suomen kesätyöpaikan toivossa.

Tiistaina Steve saapui meille kokkailemaan "kanadalaisia" omeletteja, kuten hän asian ilmaisi. Todellisuudessa kanadaisilla ei ole mitään omia omeletteja. Selasimme ryanairin sivuilla halpoja lentoja ja löysimmekin kuuden euron menopaluun Edinburghiin. Päätin lähteä Steven kaveriksi tai ainakin varmuuden vuoksi varata lennon vielä kun se oli halpa. Hetken harkinnan jälkeen Kirsi onneksi innostui asiasta myöskin, joten kolmisin lähdemme parin viikon päästä Skotlantiin. Jee, mukavaa tehdä spontaaneja päätöksiä ja reissuja.

Huomenna tulee seuraava lasti Suomi-vieraita. Virpi, Risto ja Johanna sekä Juha tulevat yhtäaikaa. Juha majoittuu meillä toisten mennessä hostelliin. Lisäksi maanantaina Anne&Juhana saapuvat meitä morjenstamaan Galwayhin. Kiirettä siis pitää ja ohjelma on työn alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti