Kaksi viikkoa takana

Tiedetään, tiedetään! On nyt ollut vähän taukoa blogin kirjoittamisessa. Mutta päivitetäänpä nyt sitten. Aika paljon on taas tapahtunut edellisen jälkeen. Keskiviikkona ja torstaina oli societys ja clubs day -tapahtumat, joissa pystyi ilmoittautumaan eri klubien sähköpostilistoille ja jäseneksi. Ilmoittauduimme Kirsin kanssa ainakin mountaineering- sekä kayak-klubeihin. Nämä alkavat tosin vasta helmikuun puolella, mutta innolla odotamme minkälaisia seikkailuja on luvassa. Lisäksi huomenna alkaa yliopistolla kuoroharjoitukset, joihin suunnittelemme menevämme. Viime torstaina kävimme Sarahin ja Steven kanssa elokuvaklubin tapahtumassa katsomassa wall e-elokuvan ja saimme ilmaista pizzaa, jonka jälkeen kävimme college barissa pelaamassa erän biljardia. Tuntuu mukavalta, kun pitkästä aikaa pystyy harrastamaan ja kokeilemaan erilaisia asioita.

Perjantaina kutsuimme jälleen vakioporukan meille syömään ja Sarah valmisti meille patonkeja täytteineen. Mervi kokeili leipomistaitojaan ensimmäistä kertaa Galwayssa ja onnistui valmistamaan omenapiirakan. Kokkailu on tosin aika haastavaa huomioonottaen, että meillä ei ole yhtäkään kulhoa, kauhaa, tölkinavaajaa ja ties mitä muuta. Täytyy oppia aikalailla soveltamaan ja olemme tehneet vähäisiä hankintoja asian helpottamiseksi. Ilta oli jokatapauksessa onnistunut, vaikka meiltä tuntui istuimet loppuvan kesken. Onneksi porukka on sen verran rentoa, että lattialla istuminen tai seisoskeleminen ei tuntunut olevan ongelma. Lähdimme jossain vaiheessa jatkamaan iltaa kylälle.

Omenapiirakka

Lauantai kuluikin väsyneissä merkeissä. Domitille tuli poikkeamaan ja kutsui meidät viideksi kylään katsomaan jotain elokuvaa, mikä olikin sopivan rentouttavaa ajanvietettä Domin, Ludon, Steven ja Sarahin kanssa. Päädyimme katsomaan psykologisen elokuvan Fight club. Tällä aikaa Mervi alkoi kärsiä pahenevasta migreenistä ja elokuvan loputtua olo oli niin kurja, että täytyi rientää kotiin lepäämään, muiden jäädessä sleepzoneen iltaa istumaan. Migreeni jatkui sunnuntaihin asti, mutta hellitti sitten lopulta.


Kirsi ja Domitille












Sunnuntaina Dom tuli jälleen käymään ja päätimme lähteä Saltihillin kaupunginosaan rannikolle katselemaan Atlanttia. Ensimmäistä kertaa iloitsimme Kirsin kanssa haltin tuulen ja veden kestävistä ulkoilupuvuistamme. Nimittäin rannikolla tuuli ja satoi melkoisesti. Emme voineet kauhean kauaa viipyä, ettei Dom ja Sarah kastuisi läpimäräksi. Kävelimme kuitenkin rannikkoa pitkin takaisin keskustaan. Harmiksemme kamerat unohtuivat matkasta, mutta täytyy käydä siellä uudestaan paremmalla säällä ja ottaa hieman valokuvia. Paluumatkalla päätimme poiketa pubiin lämmittelemään ja juomaan kupit kaakaota. Matkalla tapasimme helsinkiläisnaisen, joka oli parhaillaan lomailemassa Galwayssa ja hän liittyi seuraamme pubiin. Jokseenkin hämmästyttävää, kuinka paljon suomalaisia täällä loppujen lopuksi tapaa.

Sunnuntai-iltana meille tuli kylään USAlainen Emily, jonka kanssa meidän piti alunperin etsiä asuntoa. Oli mukava vaihtaa kuulumisia ja saimme kutsun vierailemaan myös heidän amerikkalaispitoisessa asunnossaan. Tamperelainen Helena tuli myös piipahtamaan pitkästä aikaa. Loppuillan vietimme kokkaillen ja leipoen Domin kanssa.